Norjaa ristiin rastiin

 Vaikka kotimaan matkailu ja lähialueretkeily ovat lähellä sydäntäni, ei tarvinnut kovin kauaa miettiä, kun sisko kysyi lähtisimmekö mukaan Senjan saarelle Norjaan. Sisko miehensä kanssa yhdisti reissuun Haltin vaelluksen, meidän matkaseurue (minä, Marko ja poikani Matias) puolestaan sitten Ylläksen visiitin, jossa itse osallistuin elämäni ensimmäiseen polkujuoksutapahtumaan. 

Yhdistimme joukkomme Kilpisjärvellä, jossa yövyimme ennen kuin starttasimme kohti Norjaa. Roadtrippien ehdottomasti paras puoli on, että voi pysähtyä minne haluaa, milloin haluaa ja näimmekin jo matkan aikana huikeita maisemia, joita pysähdyimme ihastelemaan. 

Radiossa paikalliset uutiset kertoivat, miten saarella on turistiryntäys ja muun muassa ravintolat ja leirintäalueet ovat täynnä - tämä ei kyllä minun silmiini näkynyt reissun missään vaiheessa, vaan ehkä jopa yllätyin ihmisten vähyydestä. 

Se mikä Senjan saarella yllätti, oli palveluiden puute. Ruokakauppoja oli joka kylässä, ehkä myös pieni ravintola jonkun majoituspaikan/pienen hotellin yhteydessä, mutta eipä juuri muuta. Ei sillä, ettäkö olisimme niitä kaivannetkaan. Kaikki muualta maailmasta tutut turisteja houkuttelevat kojut ja myymälät loistivat poissaolollaan (etelämmästä Norjasta näitä löytyy). Senjan saari on luontokohde, jonne ei todennäköisesti edes haluta nykyistä enempää turismia. 

Ja luonto olikin huikea. Vaikka Senjan saaren vuoret ovat Norjankin mittapuulla matalia (Senjan korkein huippu Breitinden 1001m) herättivät jylhät kallioseinämät ja terävät huiput kunnioitusta ja vähän pelkoakin. Senjan saaren tunnetuin huippu lienee Segla, jonne lähdimmekin kaupuamaan heti ensimmäisen yön jälkeen. Reitti ei ollut kaikkein helpoin ja Heian tasanteelta loppumatka oli jyrkkää kivistä nousua, johon en korkeanpaikan kammoisena uskaltautunut. Jäin siis Matiaksen kanssa ihailemaan maisemia vähän alemmas, muiden kiivetessä ylös asti. 

Vuokraamamme talo Senjan saarella sijaitsi Skalandin kylässä, josta lähti reitti Husfjelletin vuorelle. Tätä lähdimme huiputtamaan iltalenkiksi, kun ensin olimme kolunneet Senjan kyliä päivän aikana. Husfjellet on painettu Senjan kartan kanteen, mutta silti siitä kirjoitellaan hyvin vähän erilaisissa matkailublogeissa eikä se nouse juurikaan esille sosiaalisessa mediassa. Enkä ymmärrä miksi. Maisemat vuorelta olivat vähintään yhtä huikeat, kuin Seglalta, mutta reitti huomattavasti helpompikulkuisempi alusta alkaen. Hieman kateellisena katsoin, kun vuoren huipun tiennoille oli eräskin seurue pystyttänyt teltan - miten mahtavaa olisi herätä sieltä! 

Jos kuitenkin teltalla olisin liikkeellä, valitsisin majoituspaikaksi todennäköisesti Laukvikin rannan. Maisemasta ei oikein tiennyt, ollaanko Norjassa vai Kreikassa ja alue oli syrjäinen ja rauhallinen. Lisäksi rannalta löytyi WC. Parhaat vuorimaisemat leiriytyjille tarjosi puolestaan Camp Medfjord. Alueelta lähti myös useita vaellusreittejä. 

Senjan saarelta en jää kaipaamaan sen kapeita teitä ja pitkiä ja myöskin kapeita tunneleita. Matkailuautolla saattaisi vähän jännittää, mutta jos et ole matkailuautolla liikenteessä, niin ehdottomasti suosittelen pakkaamaan retkikeittimen mukaan. 

Senjan jälkeen meidän matkamme jatkui Narvikin ja Fausken kautta Mo i Ranaan. Alle 10000 asukkaan Fauske oli ihana kaupunki ja siellä voisin vierailla milloin tahansa uudestaan. Majoitumme keskustan läheisyydessä sijaitsevan Fauske Camping & Motel mökissä, jonka hintalaatusuhde oli erinomainen!

Mo i Ranassa puolestaan Skillevollen Motell oli erittäin positiivinen yllättäjä. Vastaanotto oli lämmin ja tarjolla ollut aamiainen positiivinen yllätys, tätä ei Booking meille kertonut majoitusta varatessa. Alueen hiihtolatuja kehutaan paljon, joten lienee vierailun arvoinen paikka myös talvella. Mo i Ranasta jatkoimme matkaa kohti Uumajaa ja ruotsin rajan ylityksen jälkeen matka oli tylsääkin tylsempi ja taisinkin nukahtaa pariin kertaan. 

Instagramin puolelta löydät lisää kuvia reissusta. Tämä oli nyt toinen matkani Norjaan ja luulenpa, ettei jää viimeiseksi. Edellisellä kerralla tutuksi tulivat Lillehammer, Oslo, Geiranger ja Jotuheim, minne seuraavaksi?